RAKENNUSLAKI UUDISTUS 2025
Rakennuslaki muuttuu Suomessa vuoden 2025 alussa. Lakiuudistuksen tavoitteena on pienentää rakentamisen päästöjä ja edistää rakentamisen digitalisaatiota. Päätavoittena lakiuudistuksella on saavuttaa hiilineutraali yhteiskunta joka ei tuota hiilidioksiidi- ja jätepäästöjä enemmän, kuin mitä maapallon kantokyky kestää. Suomi on asettanut tavoitteksi olla hiilineutraali yhteiskunta vuoteen 2035 mennessä.
Vaikutus suunnitteluun
Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksessa on keskitytty vastaamaan päästötavoitteisiin edellyttämällä rakentamisen vähähiilisyyttä ja uusiutuvan energian käyttöä. Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava muun muassa seuraavista edellytyksistä koskien rakentamisen päästöjä:
- Uuden rakennuksen ja laajamittaisesti korjattavan rakennuksen ostoenergiasta tulee olla vähimmäisosuus uusiutuvaa energiaa.
- Rakennuksen energiatehokkuus, jonka vähimmäisvaatimusten täyttyminen tulee osoittaa laskelmilla. Energiatehokkuuteen vaikuttavat muun muassa rakennuksessa käytettävät rakennustuotteet, talotekniset järjestelmät ja näiden järjestelmien säätö- ja mittausjärjestelmät, joilla energiankulutusta voidaan seurata ja pitää järjestelmien energiankulutusta ja tehontarvetta käyttötarkoituksensa mukaisesti vähäisenä.
- Rakennuksen elinkaariominaisuudet, jonka mukaisesti rakennus olisi suunniteltava ja rakennettava elinkaariominaisuuksiltaan ekologiseksi sekä tavoitteelliselta tekniseltä käyttöiältään pitkäikäiseksi. Erityistä huomiota rakennuksen elinkaariominaisuuksissa tulisi kiinnittää rakennuksen kantaviin rakenteisiin ja pohjarakenteisiin sekä rakennuksen ja sen tilojen sekä osien käyttöikään, käytettävyyteen, huollettavuuteen, muunneltavuuteen ja korjattavuuteen.
Rakentamislupaa hakiessa, olisikin uuden maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti uusi rakennus suunniteltava ja rakennettava käyttötarkoituksensa edellyttämällä tavalla vähähiiliseksi. Rakentamislupaa hakiessa olisi tehtävä ilmastoselvitys, jossa tulisi raportoida rakennuksen hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki, mihin liittyen digitaalinen päästötietokanta toimii apuvälineenä.
Vaikutus rakennuslupamenettelyyn
Lakiuudistuksessa pyritään lisäksi sujuvoittamaan rakentamislupamenettelyä. Rakentamislupaa hakevalle uuden lain selkeyttävä muutos on toimenpideluvan ja rakennusluvan yhdistäminen, eli erillistä punnintaa näiden haettavien lupien välillä ei ole tarpeen enää tehdä. Uuden lain mukaan rakentamislupaa ei myöskään tarvitsisi enää pienempiin rakennushankkeisiin kuten:
- pinta-alaltaan alle 30 neliön tai tilavuudeltaan alle 120 kuutiometrin rakennus
- pinta-alaltaan alle 50 neliön katos
- yleisörakennelma, jota voi käyttää yhtä aikaa enintään neljä henkilöä
- alle 30 metriä korkea masto tai piippu tai
kooltaan alle 2 neliötä oleva valaistu mainoslaite
Rakentamisympäristöllä on kuitenkin merkitystä rakentamislupaa koskien, eli pieneen rakennushankkeeseen tarvitsee rakentamisluvan, jos rakentamisella on merkittävää vaikutusta alueiden käytölle, maisemalle, kulttuuriperintöön, ympäristönäkökohtiin tai rakentaminen edellyttää viranomaisvalvontaa. Myös jatkossa kaikki rakennettavat rakennuksen kuluttavat tontin rakennusoikeutta.
Digitaalisuuden edistäminen rakentamisessa
Rakentamisen digitaalisuudelle uusi maankäyttö- ja rakennuslaki asettaisi velvollisuuden laatia rakennukselle koneellisesti luettavan mallin. Jatkossa rakentamisluvitus ja alueidenkäytön suunnitelmat tehdään yhteentoimivan rakennuksen tietomallin avulla. Malli sisältää mm. rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjeen. Ohjeiden tulisi huomioida rakennuksen ominaisuudet sekä rakennuksen kokonaisuuden ja osien suunniteltu käyttöikä. Ohjeiden tulisi sisältää vähintään kiinteistön ja rakennuksen perustiedot, rakennuksen historiatieto sekä rakennuksen kunnossapidon osalta tarveselvitykset ja suunnitelmatiedot. Näihin ohjeisiin tulee merkitä rakennuksen huolto-, korjaus- ja muutostyössä tehdyt toimenpiteet tai käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä tehdyt toimenpiteet. Uusi laki asettaisi rakennuksen omistajalle velvollisuuden vastata käyttö- ja huolto-ohjeen ajantasaisuudesta.